Minealla oli rankkaa eron jälkeen. Rahaa talouteen ei saatu tarpeeksi, ei ollut aina joku korjaamassa kaikkea, ruoka maistui kamalalta ja niin edelleen. Perhe joutui myös luopumaan koirastansa. Minea tarvitsisi todellakin uuden miehen. Villelläkään ei ollut enää isää, eikä hän muutenkaan erityisen onnellinen ollut. Tähän on tultava muutos. Minea tiesi mitä tehdä.
Muistatte varmasti Minean salarakkaan? Minea oli pyytänyt hänet treffeille, ja päätti hyvittää viimekertaisen. Mies (äää, en muista hänen nimeään o_o') oli umpirakastunut Mineaan, ja niin oli Mineakin rakastunut Mieheen. Mies olisi varmasti täydellinen roolimalli Villelle. Minea kyseli hieman Miehen rahatilannetta ja työpaikkaa. Mies kertoi, että hän Party DJ ja melko köyhä. Mutta eihän raha tuokkaan rakkautta.
Samana iltana he menivät kihloihin. Makuuhuoneeseen päästyä Mies näki kehdon ja Villen.
"Ehh, onko sinulla lapsi?" hän kuiskasi. Minea nyökkäsi. Onneksi Mies oli vain iloinen, hän kuulemma rakasti lapsia.
Aamulle herätessään Minea huomasi, että oli lähes unohtanut koko keskenmenohupakan. Hän oli taas onnellinen. Pian hiljaisuuden rikkoi Villen itku. Minea kömpi ylös sängystä ja nosti lapsen
pois kehdosta. Ville käveli (sen taidon hän oppi vähän aikaa sitten) saman tien leikkimään palikkapelillään. Mieskin heräsi ja halasi Mineaa. Minea käveli makuuhuoneesta ulos ja viittoi Miestä mukaan.
"Tämä voi olla hieman hätiköityä, mutta... Haluaisitko kanssani naimisiin?" Minea sanoi hieman nolona. Mies ei epäröinyt hetkeäkään, vaan suostui heti. Kuinka onnellisia he olivatkaan. Mies toi myös hieman rahaa mukanansa, jolla kunnostettiin kotia.
Remontti todellakin teki hyvää talolle. Nyt sitä pystyi jo kutsumaan TALOKSI. Monet varmasti huomasivat tuon suklaamasiinan, sen Leijona unohti tänne. "Nyt on hyvä aika kasvaa, Ville!" Minea huudahti ja otti Villen syliinsä. Mies kävi nopeasti ostamassa lähileipurista kakun.
Ja eikun kasvamaan.
Ville oli juuri peseytymässä (noh, leikkimässä kumiankalla) suihkussa. Juuri kun hän kömpi ylös, hän yhtäkkiä alkoi tuntemaan että hänen jalkansa venyisivät. Ja sitten hän pongahti ilmaan ja kasvoi lapseksi. "ÄITI, ÄITI!" hän huusi samalla kun juoksi keittiöön. Minea jätti kakun koristelemisen kesken ja halasi Villeä.
Ville ottikin ison palan kakkua. "Nyt minä olen niin iso, että voin syödä niin paljon, kuin jaksan!" hän uhosi ja kahmi kakkupalaa suuhunsa. Minea ja Mieskin istui synttärisankarin seuraksi. He keskustelivat koulusta ja sen sellaisesta. Ville olisi myös mielellänsä värjännyt hiuksensa, mutta
Minean mielestä sellainen ei tulisi kuuloonkaan.
Myöhemmin illalla, kun muut nukkuivat Ville meni salaa keittiöön leikkiuuninsa ääreen. Lapsi ihaili
vieläkin kovasti isäänsä, joka oli kokki. "Minustakin tulee kokki" hän puhisi itsevarmasti. Kun Ville sai ainekset kokoon hän laittoi sen uuniin.
Lopputulos ei ollut kovinkaan ihailtava. Koska Ville ei osannut vielä lukea, hän ei ollut varma kuinka kuumalle uuni olisi pitänyt laittaa. Pakko muffinssi oli silti syödä. Palanut möykky ei maittanut kovinkaan paljoa ja Ville kiipesi takaisin sänkyynsä nukkumaan.
Kommenttia, kommenttia ! :)
Kommentit